Otsikon piti olla Tankkauspäivä, mutta tolta se enemmän tuntuu...
Olin siis siskon ja sen miehen kotona taas sen koiran kanssa. Eilinen heikkous ja huono olo jatkui melkein koko päivän, nyt alkaa helpottaa. Ja onko ihmekään kun niin vitusti kaikkea vetänyt. Nestedieetti tänään, ei paastosta voi puhua samassa lauseessakaan. Kalorit jotain oksettavaa (yli 300!!) vaikka piti pysyä max 200. Asiaa ei ainakaan auta ihanat kolmen tunnin yöunet. Jossain vaiheessa päivää piristyin kyllä sen verran, että jopa vähän jumppasin. Siitä piti tulla mulle uusi päivittäinen rutiini, mutta se on vähän jäänyt kun oon muka niin väsynyt. Ihan hyvin sitä energiaa aina löytyy kun vaan rupee tekemään. Plus pari lenkkiä koiran kanssa, joten sikäli "oikeutettu" kaloripläjäys.
Mutta ainakaan en vajonnut ruokahulluuteen! Vähän huolestutti kun viimeksihän siellä ollessani sekosin sen syömisen suhteen aivan täydellisesti. Ja siellä olis ollut kaikkea kivaa. Ja terveellistä. Mä haaveilen ihan sikana kaikenlaisesta ruoasta, mutta eniten ihan perus kaurapuurosta ja varsinkin parsakaalesta. Se on niin törkeän ihanaa. Ja kukkakaali. Ja hemmetti ihan vaan salaatti. Ja kaikki pavut ja muut ihanuudet. Ja toki voisin vetäistä leipää ja pullaa ja suklaata, mutta ei niiden suhteen ole niin pahat himot. Koko ajan vaan mietin uusia reseptejä päässä, varsinkin kaikkea terveellistä ja keveää. Ja toki unohdan kaikki mun loistavat ideat sitten kun ne voisin toteuttaa. Mutta siihen on pitkä matka. Suunnitelma oli kahden viikon paasto, mutta en tiedä kauanko pää kestää sekä ruoan että unen puutteen. Ja sitten toki pitää jonkin aikaa mennä jollain keitto/puuro/smoothielinjalla. Ja vittu nyt opetella syömään niin kuin normaalit ihmiset.
Sisko kommentoi kuinka mä olen niin laihtunut. Ja sanoi. "Etkö sä syö mitään?"
:D
En
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nestedieetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nestedieetti. Näytä kaikki tekstit
perjantai 8. elokuuta 2014
tiistai 5. elokuuta 2014
Paastopölötystä
Ihana paastoni! Mulle selvästi sopii, hyvä olo, toki väsynyt, mutta en mä ole viikkoihin nukkunutkaan kunnolla joten onko ihmekään. Tänään vaan oli lihakset yllättävänkin kipeät kun kävelin dktryhmäpelleilyyn. Ylämäessä oli hetkittäin jopa vaikeaa. Hmm... Ei mun viime paaston aikana näin nopeasti tällaista tullut. Olinhan mä kyllä jo edellisenkin viikon melko pienillä kaloreilla ja nyt on niin kuuma, että hikoaa mineraaleja pois. Vois vetää suolaa tässä joku päivä. Sillä vois saada vähän varastoitua nestettäkin niin ehkä ei olisi niin kuivunut olo koko ajan. Tai jotain kivennäisvettä. Yritän vaan varoa hiilihappojen ylikulutusta. Koska paskat hampaat jo muutenkin.
Sisko soitti, meen hengaamaan niiden koiran kanssa perjantaina kun ne on aamusta iltaan poissa, eikä se voi koko päivää yksin olla. Ja taas se miettii kauheesti, että mitä se ostaa mulle sinne. Ruokaa siis. Hitto. En kyllä aio syödä. Enkä uskalla. Viimeksi kun söin siitä tuli aivan järkyttävän huono olo. Yhtenä päivänä viime viikolla kun söin pikkasen enemmän kerralla meinasi tajua oikeasti lähteä. Siis ihan vaan kun olin syönyt ja nousin istualta ylös. Eikä se ollut mitään normi huimausta tai että vähän silmissä pimenee. Tuli oikein kunnolla huono olo, oksetti, alkoi leukaa kihelmöidä, korvat kuumeni ja jalat meinasi mennä alta. Se oli kyllä melko jännää ja vähän harmittaa, ettei taju sitten kuitenkaan mennyt. Tajuttomuus on mukavaa. Ainoa tapa, jolla mä oikeasti rentoudun. Eikä satu mahaan! Vitun ihanaa se.
Kalorit pyörii mielessä. Pohdin tässä yksi päivä, että kuinkahan monta kaloria tulee hammastahnasta. Joo, todella turhaa ja typerää ruveta sellaista miettimään. Laitoin hiuksiin eilen kookosöljyä kun ne on kuivunut niin törkeästi ja mielessä kävi, että imeytyyköhän sen kalorit mun ihon läpi. Ho. Voi hyvä. Ja välillä "säästän" kaloreita purkasta. Eli juon mielummin kaksi lasia fun lightia kuin syön kaksi palaa purkkaa, molemmissa siis se huikeat 4 kaloria. Ja sadan kalorin ylittäminen on inhottavaa. Eilen se meni heti rikki kun join energiajuoman, jossa on mehua. Pullossa 120 kaloria. Ja edelleen yksi sellainen kaapissa, koska ne oli joskus tarjouksessa ja nyt siitä menee päiväys. Plus kahvi, purkka ja 4 miniminttupastillia, yhteensä 140 (liikaa). Ja tänään lasi Linessa kevytmonivitamiinimehua 56 kcal ja jonkinlainen l-karnitiinijuoma, jota sain vähän siskolta kokeiltavaksi 62 kcal. Plus kahvi ja purkka. Mun pitäisi juoda mun mehukeittoni pois kun se on ollut avattuna jo jonkin aikaa. Mutta tuntuu turhalta kun tässä on kuitenkin jo tänään ollut vaikka mitä nautittavaa. Eikä mulla mitenkään huono olo ole, mehunkin join, että varmasti jaksan kävellä.
Päivät vaan kuluu niin hitaasti. Vaikka paino menee alas melko herkullista vauhtia ja aika helpolla tämä on mennyt, haluaisin hypätä pari viikkoa eteenpäin. Muuten mä oon melko kärsivällinen, mutta tässä haluaisi koko ajan vaan nopeammin tuloksia.
Sisko soitti, meen hengaamaan niiden koiran kanssa perjantaina kun ne on aamusta iltaan poissa, eikä se voi koko päivää yksin olla. Ja taas se miettii kauheesti, että mitä se ostaa mulle sinne. Ruokaa siis. Hitto. En kyllä aio syödä. Enkä uskalla. Viimeksi kun söin siitä tuli aivan järkyttävän huono olo. Yhtenä päivänä viime viikolla kun söin pikkasen enemmän kerralla meinasi tajua oikeasti lähteä. Siis ihan vaan kun olin syönyt ja nousin istualta ylös. Eikä se ollut mitään normi huimausta tai että vähän silmissä pimenee. Tuli oikein kunnolla huono olo, oksetti, alkoi leukaa kihelmöidä, korvat kuumeni ja jalat meinasi mennä alta. Se oli kyllä melko jännää ja vähän harmittaa, ettei taju sitten kuitenkaan mennyt. Tajuttomuus on mukavaa. Ainoa tapa, jolla mä oikeasti rentoudun. Eikä satu mahaan! Vitun ihanaa se.
Kalorit pyörii mielessä. Pohdin tässä yksi päivä, että kuinkahan monta kaloria tulee hammastahnasta. Joo, todella turhaa ja typerää ruveta sellaista miettimään. Laitoin hiuksiin eilen kookosöljyä kun ne on kuivunut niin törkeästi ja mielessä kävi, että imeytyyköhän sen kalorit mun ihon läpi. Ho. Voi hyvä. Ja välillä "säästän" kaloreita purkasta. Eli juon mielummin kaksi lasia fun lightia kuin syön kaksi palaa purkkaa, molemmissa siis se huikeat 4 kaloria. Ja sadan kalorin ylittäminen on inhottavaa. Eilen se meni heti rikki kun join energiajuoman, jossa on mehua. Pullossa 120 kaloria. Ja edelleen yksi sellainen kaapissa, koska ne oli joskus tarjouksessa ja nyt siitä menee päiväys. Plus kahvi, purkka ja 4 miniminttupastillia, yhteensä 140 (liikaa). Ja tänään lasi Linessa kevytmonivitamiinimehua 56 kcal ja jonkinlainen l-karnitiinijuoma, jota sain vähän siskolta kokeiltavaksi 62 kcal. Plus kahvi ja purkka. Mun pitäisi juoda mun mehukeittoni pois kun se on ollut avattuna jo jonkin aikaa. Mutta tuntuu turhalta kun tässä on kuitenkin jo tänään ollut vaikka mitä nautittavaa. Eikä mulla mitenkään huono olo ole, mehunkin join, että varmasti jaksan kävellä.
Päivät vaan kuluu niin hitaasti. Vaikka paino menee alas melko herkullista vauhtia ja aika helpolla tämä on mennyt, haluaisin hypätä pari viikkoa eteenpäin. Muuten mä oon melko kärsivällinen, mutta tässä haluaisi koko ajan vaan nopeammin tuloksia.
sunnuntai 3. elokuuta 2014
Hee
Ensimmäinen päivä ilman ruokaa :D
Eikä oikeastaan mitään ongelmia. Levoton olo noin viiden tunnin paskojen unien jälkeen. Samaan aikaan ylivilkas ja lamaannuttavan väsynyt. Yritän keksiä tekemistä, mutta sitten kun keksin, en jaksa. Vaikea keskittyä ja aika menee hitaasti.
Päivän menu:
Vettä
Kahvia
Fun lightia
purkkaa
Kalorit: 28
hiihii
hiihii
Tätä vois melkein paastoksi sanoa.
En tosin ole edes kävelyllä ollut, vaikka piti, koska laiska. Huomenna sitten. Ja tiistaina vitun dktryhmäpaska, joten 10 kilsaa kävelyä. Jotain hyötyä siitäkin.
Ruoka pyörii kyllä mielessä. NYT sitten niin kova himo kokkailla kaikkea kun viimeisten neljän viikon aikana oon hädin tuskin kananmunaa viitsinyt paistaa. Hassua kuinka se mieli toimii.
Oli kyllä aamulla ihana helpotus kun tajusin, ettei mitään tarvitse syödä.
Ajattelin että voisin, EHKÄ, laittaa mun painon esille. Sitten kun viimeiset 10 kiloa jäljellä. Tai en. Ehkä mä laitan pudotetut kilot? Vaikka en tiedä kiinnostaako ketään kilot, BMI kuitenkin kertoo enemmän.
En tosin ole edes kävelyllä ollut, vaikka piti, koska laiska. Huomenna sitten. Ja tiistaina vitun dktryhmäpaska, joten 10 kilsaa kävelyä. Jotain hyötyä siitäkin.
Ruoka pyörii kyllä mielessä. NYT sitten niin kova himo kokkailla kaikkea kun viimeisten neljän viikon aikana oon hädin tuskin kananmunaa viitsinyt paistaa. Hassua kuinka se mieli toimii.
Oli kyllä aamulla ihana helpotus kun tajusin, ettei mitään tarvitse syödä.
Ajattelin että voisin, EHKÄ, laittaa mun painon esille. Sitten kun viimeiset 10 kiloa jäljellä. Tai en. Ehkä mä laitan pudotetut kilot? Vaikka en tiedä kiinnostaako ketään kilot, BMI kuitenkin kertoo enemmän.
Tunnisteet:
laihdutus,
nestedieetti,
nukkuminen,
paasto,
väsynyt
perjantai 1. elokuuta 2014
Läski, toistaiseksi
Ruoka ei vaan sovi mulle. Taas meinasi laattaa lentää kun söin ruokaa. Vaikka annokset on pienentynyt ja kalorit pysynyt hyvin alle 800. Mutta huomenna saan vihdoin kaiken ruoan pois tieltä ja voin aloittaa mun paastoni. Oon ihan innoissani! Vähän huolestuttaa, että mietin ja suunnittelen liikaa ja sitten tulee jokin moka ja hajoan. Mutta mulla vaan ei ole montaa tekosyytä olla menemättä vanhempien luo uittamaan koiria. Tänään huijasin ihan röyhkeästi ja sanoin, että näen jotain kaveria.
HEH, niin varmaan, mä en ikinä näe mun kavereita. Mun kaverisuhteet on aina olleet lähinnä koulu- tai opiskelusidonnaisia ja tosi harvojen kanssa mä olen oikein tapaamisia sopinut. Oon täysin no-life ja tiedän sen. Eikä se mua haittaa, tykkään olla yksin ja rauhassa. Vaikka välillä on toki kiva nähdä muitakin kun perhettä, joita kuitenkin loppujenlopuksi inhoan yllättävänkin paljon. Koirat on ainoa syy miksi mä niitäkään tapaan. Menin vähän aiheesta sivuun...
Siis huolestuttaa se, että ne pyytää mut sinne ja koska mulla tosiaan ei ole ikinä tekemistä ja mun on vaan vaikea suoraan sanoa, etten halua tulla niin siitä saattaa tulla ongelma. Seuraavalle kerralle mulla on jo tekosyy valmiina. Ajattelin vedota tähän mun hyvin todelliseen nukkumisongelmaan. Oon yrittänyt mennä kahden aikaan nukkumaan, mutta nukahtamisessa kestää edelleen saakelin kauan ja sitten kun nukahdan tunnun häilyvän jollain unen ja valveen rajamailla koko ajan, sikana unia ja välillä järkyttävän ahdistavia. Joskus aamuyöstä tai aamulla herään hikisenä ja käyn vessassa. Sen jälkeen nukun pari tuntia ihan ok, edelleen vaan unia nähden. En tunnu ikinä pääsevän siihen syvän unen vaiheeseen, jossa aivot todella lepää.
Ja taas aihe meni hukkaan... Tarkoitus oli valittaa siitä, että siellä vanhempien luona on ruokaa, einkä keksi mitään oikeasti hyvää syytä olla syömättä siellä. Ja toki voisin syödä vaan vähän kun se muka nyt näin hyvin onnistuu, mutta en haluaisi riskeerata ja haluaisin mahdollisimman pitkän paaston. Ihan vaan sen takia, että voin testata itseäni ja omaa päätä. Ja mun "paastoon" kuuluu muutakin kuin vettä, joten ei sen ainakaan vaikeampaa pitäisi olla kuin viimeksi. Mulla on oikein Paastomenu kirjattuna ylös. Mitään kiinteää siinä ei tosin ole, paitsi purkka ja xylitolsisu (vain pari per päivä jos sitäkään), mutta kyllä siinä energiaa ja ravintoa löytyy. Tarkoitus toki mennä mahdollisimman vähillä kaloreilla (max. 200?) ja käyttää esim. kevytmehuja, limsaa, mehukeittoa, energiajuomaa vain kun alkaa todella tuntua pahalta. Mun pitäisi käyttää siitä jotain muuta nimeä, sana paasto on muutenkin epämääräinen. Kai se on vaan nestemäinen dieetti. Nestedieetti.
Laihdutus koko ajan mielessä, se on mun "elämäni" nykyään.
Oon yrittänyt pitää motivaatiota yllä katsomalla laihdutusohjelmia. Ja katsomalla itseäni peilistä. Ja oon ruvennut ajattelemaan "sitten kun oon normaalipainoinen" sen sijaan, että kyseenalaistaisin onnistumisen sanalla "jos". Ja oon jo pidemmän aikaa haalinut lukemistooni laihdutusblogeja. Kyllä tää tästä.
HEH, niin varmaan, mä en ikinä näe mun kavereita. Mun kaverisuhteet on aina olleet lähinnä koulu- tai opiskelusidonnaisia ja tosi harvojen kanssa mä olen oikein tapaamisia sopinut. Oon täysin no-life ja tiedän sen. Eikä se mua haittaa, tykkään olla yksin ja rauhassa. Vaikka välillä on toki kiva nähdä muitakin kun perhettä, joita kuitenkin loppujenlopuksi inhoan yllättävänkin paljon. Koirat on ainoa syy miksi mä niitäkään tapaan. Menin vähän aiheesta sivuun...
Siis huolestuttaa se, että ne pyytää mut sinne ja koska mulla tosiaan ei ole ikinä tekemistä ja mun on vaan vaikea suoraan sanoa, etten halua tulla niin siitä saattaa tulla ongelma. Seuraavalle kerralle mulla on jo tekosyy valmiina. Ajattelin vedota tähän mun hyvin todelliseen nukkumisongelmaan. Oon yrittänyt mennä kahden aikaan nukkumaan, mutta nukahtamisessa kestää edelleen saakelin kauan ja sitten kun nukahdan tunnun häilyvän jollain unen ja valveen rajamailla koko ajan, sikana unia ja välillä järkyttävän ahdistavia. Joskus aamuyöstä tai aamulla herään hikisenä ja käyn vessassa. Sen jälkeen nukun pari tuntia ihan ok, edelleen vaan unia nähden. En tunnu ikinä pääsevän siihen syvän unen vaiheeseen, jossa aivot todella lepää.
Ja taas aihe meni hukkaan... Tarkoitus oli valittaa siitä, että siellä vanhempien luona on ruokaa, einkä keksi mitään oikeasti hyvää syytä olla syömättä siellä. Ja toki voisin syödä vaan vähän kun se muka nyt näin hyvin onnistuu, mutta en haluaisi riskeerata ja haluaisin mahdollisimman pitkän paaston. Ihan vaan sen takia, että voin testata itseäni ja omaa päätä. Ja mun "paastoon" kuuluu muutakin kuin vettä, joten ei sen ainakaan vaikeampaa pitäisi olla kuin viimeksi. Mulla on oikein Paastomenu kirjattuna ylös. Mitään kiinteää siinä ei tosin ole, paitsi purkka ja xylitolsisu (vain pari per päivä jos sitäkään), mutta kyllä siinä energiaa ja ravintoa löytyy. Tarkoitus toki mennä mahdollisimman vähillä kaloreilla (max. 200?) ja käyttää esim. kevytmehuja, limsaa, mehukeittoa, energiajuomaa vain kun alkaa todella tuntua pahalta. Mun pitäisi käyttää siitä jotain muuta nimeä, sana paasto on muutenkin epämääräinen. Kai se on vaan nestemäinen dieetti. Nestedieetti.
Laihdutus koko ajan mielessä, se on mun "elämäni" nykyään.
Oon yrittänyt pitää motivaatiota yllä katsomalla laihdutusohjelmia. Ja katsomalla itseäni peilistä. Ja oon ruvennut ajattelemaan "sitten kun oon normaalipainoinen" sen sijaan, että kyseenalaistaisin onnistumisen sanalla "jos". Ja oon jo pidemmän aikaa haalinut lukemistooni laihdutusblogeja. Kyllä tää tästä.
Tunnisteet:
laihdutus,
motivaatio,
nestedieetti,
nukkuminen,
paasto,
syöminen,
väsynyt
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)