maanantai 20. lokakuuta 2014

Ahdistus ahdistaa

Mulla on tällä hetkellä tasan 2 ahdistuksenhallintakeinoa. Syöminen eli oksentaminen tai alkoholi. Viimeiset viisi päivää on pään sisällä menneet melko rauhallisesti kun annoin vaan periksi ja oon ostanut, syönyt ja oksentanut kaiken mitä on mieli tehnyt. Tänään ajattelin olla oksentamatta. Ja kaljareissuhan siitä tuli. Eli tänään lihon. Eli oksentaminen on siinä mielessä parempi. Mutta se ruoan määrä mitä on mahan kautta viemäriverkoston tukkeeksi mennyt on rikollisen kuvottavaa. Törkeää. Puhumattakaan siitä rahan määrästä. Mutta heti tuli takaisin tää hirveä yleinen ahdistus ja sietämätön päättämättömyys. Se syö mut elävältä ilman näitä mun mahtavia selviytymiskeinoja. Eli ainakaan ahdistukseen ei tuo mun uusi lääke kyllä auta. Uneen ehkä sillai, että heräilen vähemmän enkä oo ihan niin hikinen. Mutta ei se laatu ole miksikään muuttunut. En meinaa millään herätä ja koko ajan väsyttää.

Viiltämistä ajattelen taas aika paljon. Mutta kun tiedän, ettei siitä mitään tule niin en edes yritä. Siinä epäonnistuminen vaan johtaa kahta karmeampaan vitutukseen.

Yliopistolla en ole sen ensimmäisen viikon jälkeen ollut. Ei kiinnosta vittuakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!