sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

En mää tiedä

Ehheh, ohhoh, huppistakeikkaa. Päräytin sit eilen menemään reilut 1400 kaloria. Soitin terapeutillekin kun piti saada sanoa näitä juttuja ääneen. Kun oon niin tosi sekasin kun mun mieli muuttuu koko ajan ja en tiedä mitä haluan. Päätin sit siinä seittemän aikaan kun oli niin törkee nälkä, että nyt vedän kunnolla. En taida vaan enää jaksaa tätä nälässä kitumista ja kellon kyttäämistä, paskoja yöunia ja ahdistusta. Nukuinkin sit aika hyvin, tosi flunssanen olo kyllä. Mutta kyllähän se 1400 häiritsi kun olin menossa nukkumaan, rupesin heti suunnittelemaan pientä vähennystä, se 1300 olis kuitenkin helpompi sietää. Jos en enää menis sen tuhannen alle ainakaan... Eli joo, en pysty kyllä sit kuitenkaan siirtymään mihinkään "normaalin" ihmisen kaloreihin noin vaan. Ja vaikka tänään tää keho on tuntunu ihan siedettävältä, otin mitatkin ja kun katoin itteäni peilistä, olin edelleen sitä mieltä, että liikkumaan pitää kyllä päästä.

Kirjotin edellisen kappaleen alkupäivästä, fiilis pikkasen muuttui kun luin porukan keskustelua niistä polttareista. Syömistä, juomista, ruokaa, alkoholia. Ei mitään hajua kuinka se tulee menemään. Pakotan itteni vaateostoksille huomenna jos sais sen pois mielestä edes. Olin just syömässä valtavaa lautasellista kurkkua, paprikaa ja avokadoa kun luin niitä ehdotuksia ja hehkutusta. Rupes ahdistamaan ja oli vaikee ruveta syömään. Jännä kuinka nykyään ahdistus vaikeuttaa syömistä kun taas ennen ruoka oli ensimmäinen ajatus. Meinas siitä ahdistuksesta ja massiivisesta kasvisannoksesta tulleen mahatuskan takia jäädä kalorit himpan päälle 1200, mutta vetäsimpä tossa ruoan päälle vielä sellasen pienen proteiinipatukan, joten tulee just hyvin pikkasen alle sen 1400 eli helpompi kestää, mut luulis auttavan nukkumisen kanssa ja huomisen shoppailun suhteen. Mulla menee nimittäin siinä hommassa hermot ja voimat niin nopeesti muutenkin, että paras vaan saada kunnon energiatöräykset tähän väliin niin jos saisin sen tehokkaasti hoidettua.

Eli edelleen oon pysyny sen syömisen kannalla. Ahdistus vaan saa mut haluamaan sitä oksentamista niin pirusti, että pelottaa syödä jos meneekin överiksi ja on "pakko" ruveta oksentamaan. Jaa-a. Kovin levoton olo.

2 kommenttia:

  1. Aiai mä hymyilin ku luin. Hyvä sua! Toi on jo niin paljon parempi ku alle tonnilla kituuttaminen. ❤
    Viel isoo tsemppii sinne, sä pystyt tähän! :)
    - P

    VastaaPoista

Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!