Haluun shoppausassarin

Vaateostokset, voi yök. Jotain löyty, mut vaikeeta on kun kaikki on jotenkin mun päällä rumaa... Tai sit hihat ei peitä tarpeeksi tai vatsamakkarat näkyy tai se on liian kallis. Tai se, että näköjään suuntaan oikeiden kesävaatteiden luo, mikä on kummallista kun en oo ikinä sellasia päälläni pitänyt, mut on niin perkuleen kylmä, ettei tuolla voi millään pienellä vaatetuksella kuleksia. Oli hassua kyllä todeta näyttävänsä pieneltä. Kun noissa mun liian isoissa rytkyissäni näytän sellaselta raukalta, nälkiintyneeltä lapselta kun oon niin lyhytkin :D Tosin sit kun on oikeen kokoiset vaatteet päällä niin en mä kyllä laiha oo, melko tukevaa tavaraa. Vaikkakin oon pystyny nyt olemaan jopa jossain määrin tyytyväinen. Ainakin silla lailla, että oon sellanen keskikokoinen, en laiha, mut en lihavakaan. Toki voisin haluta olla vähän sirompi ja varsinkin kiinteämpi, mut sehän vaatii juurikin sitä liikuntaa. Ja siis hemmetin jännä juttu niiden polttarien suhteen: mä taidan jopa odottaa sitä herkkujen syömistä. Enimmäkseen kauhulla, mut myös vähän innolla. Kun eilen mun pää rupes illalla vaan pyörittelemään miljoonaa leipomusideaa kun yritin mennä nukkumaan. Silloin ahdisti niin perkuleesti, mut nyt alan tottua ajatukseen. Tosin se seuraava päivähän on se kamala paikka kun alkoholi haihtuu ja selvin päin ajattelee kaikkea mitä tuli syötyä. Plus, että hyvin mahdollisesti tulee kaikille jotain evästä sieltä mukaan kun se mun sisko on herkkusuu ja aateltiin tehdä kunnolla kaikkee. Sekään ei saa tuhottua ihan niin paljoa makeaa yhdessä illassa.

Välillä kuitenkin ajattelen, että nyt jos koska pitäis säästää hulluna kaloreita, jotta voi sit lauantaina syödä. Mut ehkä mä oon tässä muutaman viikon aikana saanut sen verran säästettyä, etten liho satakiloiseksi yhdessä päivässä. Tänäänkin ajattelin ihan reilusti vetää ruokaa, oon sentään kävelly suurimman osan päivästä ja huomennakin pitäis jaksaa mennä. Ja nukuin viime yön taas huonommin niin sille olis tarvetta. Taitaa tulla jukolauta 1500 täyteen. Aika järkyttävää. Pari päivää sitten se oli alle tuhat... Hyi saakeli, nyt pisti ahdistamaan.

Sain muuten ajan ravitsemusterapeutille. En oikein käsitä miksi. Ei sillä voi mitään uutta tietoa mulle ainakaan olla. Eikä mua kiinnosta kenekään tekemät ruokasuunnitelmat jos se on tarkoituksena. En mä tiedä enää koko shpolista. Mähän vetelen täällä menemään ihan ittekseni. Kai.