perjantai 6. maaliskuuta 2015

Lähtee lapasesta

Kello 19:05
Oksentamiseksi meni taas. Käytiin isän kanssa kaupassa, sit vanhempien luo, koirailua ja taas aivan liian pitkä aika aamupalasta. En ollu syöny muuta kuin puuron ja ensi hätään menikin pari keksiä, sit meni kolme lautasellista ruokaa kun oli vaan niin saakelin hirvee nälkä. Sisko oli tehnyt lättyjä eli niitä pari hillolla. Parin tunnin päästä kotiin ja oksentamaan. Oli pakko, vaikka syödessä jotenkin taas ei tuntunu niin pahalta. Kun ei siinä hirveen nälän soikaisemana pysty välittämään ja ajattelin, että pitää vaan selvitä siitä ahdistuksesta. Mut sit taas se, et en olis voinu syödä enää mitään muuta koko loppupäivänä. Helpotti oloa ihan hirveesti ja nyt voin paremmalla mielellä syödä vielä jotain. Ja tätä varten mä oksentamaan opettelin. Et kun tulee ns. vahingossa syötyä liikaa niin voi minimoida vahinkoa.

On ny tullu oksennettua vaan aivan liian usein. Kun pitäis olla vähintään viikko aina välissä. Nyt taas kovasti yritän ajatella, että aikasintaan ens perjantaina saisin, en kyllä tiedä miten onnistuu. Nyt sentään tuntuu, että olisin taas parantumassa tästä flunssasta, vaikka hämmentävästi aamulla lämpö olikin entistä alhaisempi. Mut jos sit kohta pääsis liikkumaan ja sais rytmiä taas takasin. Ja sit olis helpompaa olla miettimättä mitään sessiointia. Mut oon nukkunu aika kivasti pari yötä ja on jopa paino pysyny samana, jopa vähän pienentyny. Jos en sit taaskaan nuku.

Kello 22:12
Oksensin sit uudelleen. Söin ensin puuroa. Ja sit porkkanaa. Ja sit vähän eilistä ruokaa. Ja vähän lisää. Ja uudestaan. Se vaan maistu niin hemmetin hyvältä. Sit olikin jo kaikki niin pilalla, että tein taas mikrossa suklaakakkua. Kolme kertaa. Ja tuntuu jo heikentymistä oksennusrefleksissä, vitun kiva. Tuntuu, että tää on lähtemässä todella pahasti käsistä. Pelottaa. Itkettää.

Mä en halua olla tällainen. Vitun typerä, heikko läski, joka antaa ruoan hallita itteänsä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!