Miksi, miksi, miksi olen läski? Siksi, siksi, siksi että syön!

Miksi?
Miksi mun paino on noussut?
MIKSI?!

Oksentamisen jälkeen se nousi 500 grammaa ja tänään taas 100 grammaa enemmän. Kalorit on vaihdellut, eilen 1558 ja vähän kävelyä, torstaina järkyttävät 1721, mutta tunnin pumppi ja kävelyä, muutenkin nykyään en mä pysty millään siihen 1300 kaloriin. Ja haluan nyt kokeilla nukunko jos syön enemmän. Joten oon nyt tähdänny siihen 1600 kaloriin. Ja panostanu liikuntaan.

Joten miksi se on noussut? Eihän mun tällasillakaan (läski)kaloreilla pitäisi lihoa? Vai? Oonko vaan tyhmä ja harhainen? Oikeesti oon vaan läski ja syön liikaa.

No siis kyllähän tällainen vaihtelu painossa voi olla mitä vaan. Varsinkin kun oksensin kahtena päivänä, maha jumissa enkä oo nukkunu kovin hyvin. Mutta vituttaa niin saatanasti. Varsinkin kun se oli menossa selvästi alaspäin vielä maanantaina.  Sitten mun pitää olla idiootti ja pilata kaikki syömällä ja oksentamalla. En mä edes saanu siitä kunnon mielihyvää kun mikään ei maistunut hyvältä ja se ei ollut tarpeeksi suunniteltua.

En tiedä... mistään mitään. Mahaanki sattui eilen aamulla melko pahasti. Justiin kun pääsin väittämään, että oon saanu sen hallintaan. Hirvee olo jo kahvista. Hetken jo kuvittelin, että mulla on homma hanskassa. Eipä taida olla.

Oli muuten melko rankka se tunnin pumppi. Ja huomaa univajeen, energia vaan loppui, eikä jaksanut tehdä. Tunsin itteni aivan täysin paskaksi ja huonoksi. Olin vielä venyttelyssä sen jälkeen. Ja mua rupes oikeesti itkettämään. Koska en osannu edes venytellä. En saanu takareittä yhtään venymään ja jalat vaan tärisi ja selkään sattui ja niskaan sattui niin perkeleesti ja mun polvet on paskat ja en saa tuntumaa selkään ja oon heikko ja lihava ja en edes osaa nukkua. Tuo yläselkähän on viime helmikuusta asti ollut kipeä. Kun yritin listiä itteni ja lensin portaat alas. Aina kun yritän suoristaa sitä, se naksuu ja rutisee ja sattuu. Ja aina se tuntuu olevan kireä ja jumissa, en tunnu edes pystyvän olemaan ryhdikkäänä kun siellä jokin pistää vastaan. Ja niin tuo ranne tosiaan ei välttämättä just hirveesti tykkää tosta painojen heiluttelusta. Molemmat pitkittäiset arvet on levenny, parista kohdasta jopa vähän revähtäny ja siinä on uutta arpikudosta. Unohdin viime sunnuntaina teipata sen tolla ihoteipillä, joten silloin tuntu eniten. Ei mulle ole sen arven ulkonäöllä väliä, se vaan, että toiminnallisuus säilyis. Kun arpikudos ei todellakaan toimi niin kuin iho.

Ja niin, siitähän mun piti valittaa: nyt kun paino on jo kivasti noussut niin JEJEE tänään vanhempien luo, koska typerä veljeni suvaitsee tulla käymään. Ja siis arvaatkaa vaan mitä siellä tapahtuu!? No syömistä tietenkin! Ruokaa, ruokaa, ruokaa. Montaa lajia, hirveet määrät ja varsinkin sitä makeaa. Ja koska mä oon niin siinä normaaliroolissa kun oon siellä, pelottaa että taas vaan syön ja kotona tajuan vasta mitä menin tekemään.

Päähän sattuu jo nyt. Nukuin taas hiton huonosti. Itkettää ja vituttaa kaikki.

Että olkaa hyvät, valitusta teidänkin elämäänne. Tää mun blogi on kyllä niin kivaa luettevaa.