Maanantaikappale

Mussa on niin paljon vikaa. Ihan fyysistä. Tämä mun mahaongelma päätti yhtäkkiä yltyä niin pahaksi, etten voi syödä mitään ilman järkyttävää tuskaa. Mullahan on jo jonkin aikaa ollut mystisiä mahakipuja, jotka on tullu ja menny hyvin randomisti. Perjantaina siitä tuli yhtäkkiä jotain ihan hirveää, täysin yllättäen. Eikä siihen auttanut mikään. Tähän asti puuron syöminen on helpottanut, nyt ei. Eilinen oli vitun kauhea, tämä päivä samanlainen. Ei pitäisi syödä, mutta on törkeä nälkä. Maha tuntuu epämääräiseltä koko ajan ja syöminen helpottaa pienen hetken. Kunnes siihen alkaa sattua. Ja paljon. Lopetin tupakoinninkin kohta viikko sitten kun ajattelin, ettei se voi ainakaan asiaa auttaa, mutta sen jälkeen tää on vaan pahentunut. Tätä kipuilua on tosiaan ollut jo kauan, mutta hyvin epäsäännöllisesti ja harvoin. Nyt joka päivä ja mun on varmaan pakko alistua ja mennä lääkäriin. Mä en vaan helvetti halua. Inhoan lääkäreitä. Ne on töykeitä, ylimielisiä, eikä ne kuuntele. Ja ne koskee muhun, se on oksettavaa. Ja ikinä ei ole yksikään lääkäri kertonut mulle mitään, mitä en olisi ennestään jo tiennyt. Ja tällaisen ongelman selvittämiseen ei ehkä kyselyt ja verikokeet riitä. Mahalaukun tähystys. Se vaan jotenkin pelottaa, ällöttää ja ahdistaa niin paljon, etten ole edes oikeastaan kenellekään tästä sanonut. En tiedä miksi, mutta se vaan jotenkin tuntuu nöyryyttävältä. Viimeinen toivo on mennä apteekkiin ja kokeilla jotain itsehoitolääkkeitä. Mutta en mä kyllä tätä kauaa kestä. Tää on ihan vitun kauheeta. Mä en edes jaksa mennä suihkuun kun jatkuva tuska vie voimat. Makaan vaan ja katon ohjelmia.

Sain sentään tän mun tietokoneeni takaisin, vihdoin. Maanantaikappale sekin, rikki parin päivän jälkeen.