Ostin sitten pullaa. Heti kun eilen sain vähänkin oksennettua, ajattelin, että voin syödä ja oksentaa. No voin kertoa, että pulla ei tule ulos. Ainakaan mulla. Niin kuin yhtään. Ja kyllä vaan vituttaa, ällöttää, oksettaa, inhottaa. Miksi mä olen näin saatanan typerä ja huono, lihava idiootti!? Nytkin haaveilen vaan kaikesta mitä haluan syödä. Ja mitä olisi helpompi oksentaa. Paljon parempi olisi tietenkin lopettaa se syöminen niin kuin suunnittelin. Mutta mun ei todellakaan pitäisi suunnitella näitä mun syömis- ja liikuntapelleilyjä kun ei ne pidä, ne voi muuttua viiden minuutin välein. Ja jos mä nyt muka yhtäkkiä päättäisin, etten syö viikkoon, se ei todellakaan pitäisi. Mun pitää mennä korkeintaan päivä kerrallaan.
Tänään oli se hiton ryhmäjuttu. Ja meni taas niin todella pahasti hermo. Ihan senkin takia, että mä oon niin pettynyt itseeni. Hädin tuskin siedän omaa seuraani ja mä olen kuitenkin parasta seuraa. Nyt vaan vituttaa oma läskiys ja typeryys ja inhoan muita muutenkin. Silloin kun en syönyt olin hyvällä tuulella koko ajan ja oli paljon helpompi kestää muiden seuraa.
Pitäisi tiskata. Imuroida, siivota. En saa edes vietyä roskia. Vittu kun olen vaan niin laiska ja saamaton. Turha ja hyödytön läskikasa. Pitäisi vaan saatana kuolla. En saa sitäkään tehtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!