Musta on niin paljon vaivaa. Hävettää. "Pelkästään" jo se koko eilinen, mutta tänäänkin kun menin sitten laitattamaan käpälääni sairaalaan. Ensin oli ihme sekaannus sen kanssa, että mihin mä menen ja koska ja kuka tekee ja mitä. Puhelinsoittoja ympäriinsä. Yksi hoitaja oli kyllä aika kiva kun se vaati mulle ajan. Joka tosin oli vasta parin tunnin päästä. Miljoona konsultaatiota taas ja muutama kommenttikin erikseen siitä kuinka paljon nyt nähdään vaivaa mun käteni eteen. Ja tietenkin kauhee kiire ja sainkin peruutusajan, että aika tuuria sekin. Sitten saan odottaa kirurgia reilun tunnin. Haavat piti avata uudestaan, että ne satiin ommeltua. Ja myönnän, on paljon parempi mieli kun puoli rannetta ei ole pelkkää avohaavaa. Parikymmenttä tikkiä varmaan, tuntu kivasti kun puudutepiikki pistetään ihan ranteen "kovimpaan" kohtaan. Missä on eniten jänteitä ja muuta mukavaa. Harmitti vähän kun makasin siinä, enkä saanu kattoo. Raukka lääkäri sai justiin tehtyä kun sen piti jo rientää junalle. Musta on niin paljon vaivaa. Hirvee määrä ihmisiä ton takia. Ja kuitenkin täysin oma vika. Ja olisin edes heti mennyt, olis ollu kaikille helpompi homma. Hävettää.
Ja päivän vähiten noloin juttu: sitä kirurgia seurannut opiskelija oli mun vanha koulukaveri. Eh. Se ei vissiin tunnistanu mua, mut näki varmaan sit kun se meni kattomaan reseptikirjottamista. Ei se mitään sanonut, mut tuli heti vähän sellanen selittämisentarve. Mut en sentään ruvennu pälättämään mitään. Olin muutenkin mahdollisimman paljon hiljaa, etten vaan vaivaa ketään enempää. Siinä ommellessa se kirurgi muuten kysyi, että eihän mulla mitään itsetuhoisia ajatuksia ole, että tää oli vaan sitä ahdistuksen purkua. Olin hetken hiljaa, mutta opin sentään sen eilisestä, ettei kauheesti kannata huudella siitä että haluaa kuolla. Kun sitten ruvetaan heti puhumaan pakkohoidosta.
Kyllähän sitä taas osaa arvostaa kahden käden juttuja vähän enemmän. Kuten tiskausta. Oksettava tiskipöytä. Ja haluisin tehdä ruokaa. Kauhee nälkä ja hiilarihimo, hitto soikoon,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!