Syömisongelmainen vaan

Mä en oikein ajattele, että olisin syömishäiriöinen. Se viittais sairauteen ja mulla on ollu syömisongelmia ihan aina. Joten jos mulla on nyt "oikea" syömishäiriö, mulla on ollut sellainen aina. Ja toki kyllähän mulla oli aika selvästi BED aikasemmin, kun söin ihan koko ajan ihan mitä vaan. Ja salassa. Piilotin kaikki kääreet ja oli kauheeta syödä sipsejä omassa huoneessa kun pelkäsin, että joku kuulee. Ja jähmetyin aina kun kuulin, että joku kävelee oven ohi. Sitten äiti saattoi yhtäkkiä pamahtaa siihen sanomaan jotain, mulla suu täynnä. Yritä siinä sitten vastata ilman, että se tajuaa. Ja lihoinkin sitten tosi isoksi. Enkä kyllä usko, että kukaan voi olla kovin onnellinen ja monta kymmentä kiloa ylipainoinen. Sitten rupesin laihduttamaan ja siihen tuli aika nopeesti mukaan paasto ja kalorien kyttääminen. Ja ekan kerran oon yrittäny oksentaa joskus yläasteikäisenä ja se on jotenkin aina ollut ajatuksena ihan ok. Siis oikeesti syy siihen miksei oksentaminen oo ollut isompi juttu kauempaa on se, että se on ollu aina niin vaikeeta. Kauan on pitänyt harjoitella. Ja ihan tyytyväisenä oon harjotellu, ei mua ole oksentaminen ikinä kaduttanut tai mitään. Ja on mulla aika paljon pakkomielteitä myös ruoan ravintosisällöstä kalorien ohella. Se oikeestaan tuli heti siinä vaiheessa kun laihdutuksen alussa löysin My Fitnesspal -sivuston, jossa voi pitää ruokapäiväkirjaa ja se kätevästi näyttää kaikki hiilarit ja protskun ja huonon ja hyvän rasvan ja sokerin ja kuidun... Sitten kun ne näkyy ruudulla numeroina ei voi enää ajatella, että kalori on kalori. Joskus tein niin, että kunhan pysyin 1500 kalorissa, sain syödä mitä vaan. Vaikka paketin jäätelöä. Koko päivänä. Hyi. Nykyään hedelmätkin tuottaa vaikeuksia sen sokerin takia. Ja ruoat jakautuu siedettäviin eli ravintoarvoltaan parempiin, ja oksennettaviin eli herkkuihin, joissa on sokeria, huonoa rasvaa, hiilaria, suolaa.

Joten hyvä, diagnosoin tässä nyt ittelleni sitten kaiken. Paitsi anoreksian. Siihen pitää olla laiha.

En tiedä... Eihän tää kyllä missään kohtaa ole normaalia tai tervettä ollut. Tääkin päivä ihan hirveetä tappelua. Kun haluan niin kovasti syödä itteni täyteen ja oksentaa. Ja leipoa. Pää on täynnä ideoita. Varmaan taas sata kertaa päätin, että meen kauppaan ja sit taas minuutin päästä päätän, etten meekään. Ja kun pitää pelätä sitä, ettei oksentaminen onnistu, pitää säästää sessiointia, jotta sen voisi tehdä kunnolla. Kiva. Ja vitun joulu, vittu soikoon. Mä kuitenkin syön liikaa. Ainahan mä syön liikaa. Ja on turha laittaa mitään oksentamisen varaan kun siinä vaiheessa kun pääsen vanhempien luota kotiin, oon ehtiny syödä koko päivän. Helvata. Joten koska se päivä on jo aikamoista läskeilyä oon yrittäny pitää edes tän päivän jotenkin siedettävänä. Nälkä on vittu koko ajan, mutta on ollu jotenkin helpompi olla syömättä tänään kuin yleensä. Varmaan koska ei oo mitään kovin hyvää tarjolla. 

Sain tikit pois tänään. Ihoa kiristää aika pahasti, eh. Ja yllättävän hämärän tuntunen tuo kohta. Jotkut kohdat ihosta on tunnottomat ja joihinki sattuu vähän kun koskee. Sais kuulemma kuukauden käyttää siinä ihoteippiä. Sen pitäis parantaa lopullisen arven ulkonäköä. Aivan niin kuin sillä olis mitään väliä. Hiha siinä on kuitenkin koko ajan.

Sylvian joululaulu muuten on paras joululaulu. En löydä mitään kovin hyvää versiota. Tiedättekö mitään?