perjantai 6. helmikuuta 2015

Lopputulos plussalla

Rauhallinen olo. Rento.
Vaikka tuli paljon pettymyksiä. Leipä ei maistunut miltään. Brownie oli liian kauan uunissa, oli lähinnä kuivaa suklaakakkua. Kauralastut kärähti. JÄRKYTTÄVÄ mahatuska, sellainen jota ei oo ollu tosi pitkään aikaan. Silloin kun en yhtään käsittäny mistä siinä oli kyse. Ja se siis alkoi kun olin syönyt oikeaa ruokaa ja olin leipomassa. Maha karamppasi, pisti hitosti ja se säteili selkään. Siis oikeesti todella tuskallista. Rupesin mässäilemään kuitenkin, koska ei siihen auta mikään. Paitsi ehkä oksentaminen, jotta sieltä saa ilmaa pois. Joten vinguin ja söin samalla. HO. Piti välissä oksentaa ihan sen takia, että sattui liikaa. Sit jatkoin syömistä. Mikään ei kyllä ollut hyvää. Ja taas söin aivan järkyttävällä kiireellä. Katoin samalla ihanaa Takin' Over the Asylum, kävelin koko ajan edestakaisin hakemassa lisää, kävellessä söin ja join vettä. En hetkeäkään keskittynyt syömiseen. Koska nykyään tässä on kyse lähinnä oksentamisesta. Ennen sentään nautin siitä ruoasta ja oksentaminen oli vaan se ihana kaloreita poistava lopetus. Enkä taaskaan saanut mahaa tyhjäksi, mut yritin kyllä. En kyllä ymmärrä miten joku muka siinä onnistuu. Ainahan sinne jotain rippeitä jää. Röökillä ollessa hymyilytti vähän. Ahdisti vaan ihan sikana kun kaikkea vielä jäi. Meinasin laittaa pakkaseen, mut sekin olis jäänyt kaivamaan mieltä. Joten uudestaan vaan. Ja hyi sentään kun oli pahaa toisella kerralla. En saanut kaikkea alas kun alkoi ällöttää niin saatanasti. Mutta nyt ei ahdista kun kaikki on poissa. Tosin pakkasessa on jäätelöä, mut ei se yksinään niin pahasti häiritse. Ja kun ei se ole esillä tossa silmien edessä koko ajan.

Kaiken kaikkiaan tyytyväinen olo. Kävin suihkussa ja ajattelin vielä syödä puuroa, jotta sais jotain kuitua. Ja sit kivennäisvettä, jossa on kivennäisaineita, joita oksentaessa menettää. Ja nestettä, paino naurettavan alhaalla nyt kun oon niin kuivunut. Suolisto varmaan jumittaa ihan sikana, mut niin se on tehnyt jo monta päivää. Ostan vaikka laksoja jos ei muu auta. Tuntu ihanalta ajatella, että huomenna salille ja paluu normaaliin. Tosin sunnutaina vanhempien luo, mut sitä on turha vielä miettiä.

Vielä kun ens yönä nukkuisin edes vähän paremmin kuin viime yönä, mulla menis saakelin hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!