Raportti

Ensimmäiset pullat oli aivan sairaan ihania. Siis todella saatanan täydellisiä. Pannari oli ihan hirvee, meni melkein kokonaan roskiin ja se kyllä olikin niin valtavan kokonen, etten olis millään pystyny sitä syömään. Helvetin vaikee sanoa tuliko kaikki pois, syömisessä kesti tosi kauan, piti oksentaa pari kertaa välissä, että sain edes melkein kaiken syötyä ja viimeiset pullat alkoi tökkimään äärimmäisen paljon ja pari meni roskiin. Ne tuli ulos jättipaloina, venytti ruokatorvea ihan kiitettävästi. Mut sikäli hyvä, koska ainakin tuntui, että ne tuli kaikki. Kun viime sessioiden suklaajutut vaan hajoaa heti, eikä siitä osaa sanoa tuliko kaikki vai ei. Mahahapot ainakin maistui kunnolla, mut koska kesti niin kauan niin en tiedä ehtikö ensimmäiset jo siirtyä eteenpäin. Ainakaan maha ei tunnu turvonneelta niin kuin usein oksentamisen jälkeen. Tuntuu kevyeltä, aika ihanalta vaikka naama onkin hiton turvonnut kun piti puristaa isoja paloja ulos.

Pakko sanoo, että aika hyvä fiilis. Onnistuin syömään vähän hitaammin ja nauttimaankin. Plus pääsin vihdoin eroon monta kuukautta jääkaapissa tilaa vieneestä grana padano -juustosta, jonka päiväyskin oli jo menny. Tollanen kova juustohan säilyy kyllä hyvin, mut en mä saa sellaista rasvasuolamöhkälettä oikeesti syödä.

On kyllä naurettavaa kuinka kova tarve mulla on hamstrata kaikkea syötävää ihan hirveän paljon. Ei olis ollu minkäänlaista mahdollisuutta syödä kaikesta edes puoli ilman, että tyhjentää välissä. Vaikka siinä on se etu, et jos saa vetää kunnon överit jollain jutulla niin (ehkä) ei sit tee mieli hetkeen. Kuten nyt pulla, en usko, että tulee mielihaluja sen suhteen vähään aikaan.

Röökillä poltteli kurkkua oikein kunnolla, mut mä vähän niin kuin tykkäsin siitä. Jonkinlainen osoitus siitä, et on tehnyt jotain.

Rupesin kyllä vähän taas kyseenalaistamaan tätä mun touhuani, eihän tämä nyt millään lailla ole järkevää tai hyödyllistä. En vaan kyllä tiedä miten tästä pääsee eroon. Huvittavaa kuinka varma mä olin vielä puolisen vuotta sitten siitä, etten rupee suunnitellusti oksentelemaan. Että se on vaan sellaista varten kun epähuomiossa tulee syötyä ihan liikaa.