Kotona taas. Kauhee himo ryypätä. Mutten ehtiny kauppaan kun ne tuli niin myöhään. Vittu tää Suomen pelle alkoholilainsäädäntö. Jotenkin kaipaan jotain... rentoutumista. Että pääsisi vähän niin ku irti omasta päästä. Mutta ne vitun kalorit. Ällöttää. Mutta kun ei ole muutakaan. Olis jotain nappeja, se olis kiva. Ja yleensä mun kännihimo laantuu kyllä sitten kun pari vedän ja pääsen taas siitä ajatuksesta irti, että se jotain auttaisi. Mä oon vaan vähän hermona koko ajan. On ollut ihan liikaa vanhempien luona, menee niin saatanasti hermo. En jaksa niitä. Ja se tulee kotiinkin mukaan. Se väsymys ja ärtyneisyys. Ja alkaa taas ottaa aivoon univaje. Nukuin siellä siskon luona pari yötä aika hyvin, mutta sitten taas menee nukahtamiseen tunteja ja laatu taas sontaa.
Syöminen mennyt siedettävästi pari päivää. Nyt vaan kun tulin kotiin ja muistin, että mulla oli vielä läskijäätelöä pakkasessa, ne oli pakko syödä ja pakko oksentaa. Jäätelö tulee ulos niin ihanan kepeästi, että se on vaan pakko ottaa ulos. Ja se ei edes ollut kovin hyvää, mutta häiritsee kun jotain on kaapissa.
Mun jääkaappi haisee vieläkin sipulilta. Aika ällön paljon. Siitä on yli viikko kun siellä on ollut raakaa, pilkottua sipulia ja vieläkin törkeä löyhkä. Sipulimaustettu vesi ei ole mikään ihanin janojuoma.
Siskon luona oli sellainen kehonkoostumusta mittaava vaaka. Itku melkein tuli kun näin mun rasvaprosentin. Aivan uskamattoman oksettavaa. Kyllähän mä tiesin, että se on korkea kun ei mulla lihaksia ole yhtään, mutta kyllä se vaan todella pahalta tuntui. Kun se on taulukossa kategoriassa VERY HIGH. Hyi saatana. Mä oon oikeasti pelkkää läskiä, ihraa, rasvaa.
Ja mietin itsemurhaa koko ajan. Kun olisi vaan niin helppo kuolla, ei tarvisi ahdistella läskeyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!