Ho, hyvin menee laihdutus. Pari päivää en oo paljon muuta tehnyt kun syönyt. Ja sitten oksentanut, syönyt lisää, oksentanut ja syönyt, oksentanut vielä vähän ja syönyt lisää. Tänään vihdoin alkoi tuntua siltä, että pysyy ehkä homma taas hanskassa. Mä en oikeasti tajua mikä sekohulluvaihe tuli yhtäkkiä. Siis vaan aivan järjetön, kyltymätön ruoanhimo. Aivan sairasta suoraan sanottuna. Oon täällä siskon luona siis ja vedellyt niiden myslit ja pähkinät kaapeista. Aivan oksettava määrä rasvaa. Vaikka ihan terveellistä on kaikki ollut, niin määrä vaan jotain ihan naurettavaa. Viimeksi tuntui tollaselta kun mä söin mirtatsapiinia. Sen jälkeen on ollut vähän helpompi ajatella muutakin kuin ruokaa. Se on kamala lääke jos tällaisia ongelmia on muutenkin.
En jaksa taas tätä padia näpytellä joten lopetan lyhyeen. Hassua miten tuntuu pitkältä heti nää pari päivää ilman bloggeria. Pitkin päivää mulle tulee ajatuksia joista voisi täällä toitottaa. Tästä on tullut mulle kyllä iso juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna tulla vaan, kommentit on kivoja!